Avainsana-arkisto: suomeksi

Miksi valita uusi aLED-moduuli

Suunnittelimme aLED-moduulimme uudestaan saamamme asiakas- ja markkinapalautteen perusteella. Tässä lyhyt selvitys siitä, mikä on erona vanhaan versioon ja miksi sinun kannattaisi harkita uusien aLED-moduulien käyttämistä.

Kuva 1. Uusia aLED-moduuleja. Kuvassa näkyy sekä etupuolella, että moduulin takana olevat liittimet.

Parempi hyötysuhde (159-191 lm/W)

Päivitimme moduuleissamme käytetyn SMD-ledin palvelemaan paremmin asiakkaidemme tarpeita. Tämä päivitys parantaa aLED-moduulien hyötysuhdetta. Uusien aLED-moduulien hyötysuhde vaihtelee 159 lm/W (typical) aina 191 lm/W (typical).

Hyötysuhde riippuu värilämpötilasta, alla näet erottelut värilämpötilan mukaan:

  • 2700K (174 lm/W)
  • 3000K (177 lm/W)
  • 4000K (185 lm/W)
  • 5000K (191 lm/W)

Ledien parempi sijainti

Muutimme designia ja ledit ovat nyt moduulin keskilinjalla. Tämä helpottaa ainakin optiikan kohdistamista moduulille.

aLED-moduulien fyysiset mitat ovat myös muuttuneet. Uusien moduulien pituus on joko 279.2 mm tai 558.4 mm ja leveys joko 20 mm tai 40 mm.

Eri vaihtoehtoja liittimille

aLED-moduuleja on nyt mahdollista tilata joko moduulin etu- tai takapuolella olevilla liittimillä. Perinteisesti liittimet ovat olleet moduulin etupuolella. Uudet takapuolella olevat liittimet mahdollistavat johtojen piilottamisen moduulin taakse ja valaisinprofiilin sisään

Pidempien valaisimien kanssa on mahdollisuus käyttää moduulien paluulinjaa. Paluulinja mahdollistaa sen, ettet tarvitse enää pitkiä johtoja, vaan saat moduulit kytkettyä toisiinsa lyhyillä johdoilla (kuva 2).

Kuva 2. a) Moduulien kytkentä toisiinsa ilman paluulinjaa. b) Moduulien kytkeminen toisiinsa paluulinjaa hyödyntäen.

 

Pitkä elinikä

Päivitetyn ledin ansiosta myös moduulien elinikä on pidentynyt. Näet tarkemman elinikäennusteen allaolevasta kuvasta. Mutta lyhyesti: maksimi TC-lämpötilalla (85°C) elinikä (L70B50) on yli 100 000 tuntia (kuva 3).

Kuva 3. aLED-moduulien elinikä (L70B50).

Ympäristöystävällinen

Korkean hyötysuhteen  ja energiasäästön lisäksi aLED-moduulit ovat myös kierrätettäviä. Voit kierrättää moduulin jokaisen osan, jopa piirilevyn.

Näiden ylläolevien muutosten lisäksi aLED-moduulien hinnat ovat laskeneet kilpailukykyisemmälle tasolle.

Löydät moduulien (4000K) tekniset tiedot alla olevasta taulukosta. Voit ladata uusien moduulien datalehdet klikkaamalla tästä.  

Tuotekoodi Värilämpötila (CCT) Värintoisto (Ra) Valovirta (lm) Syöttövirta (mA) Jännite (V) Teho (W) Hyötysuhde (lm/W) Pituus (mm) Leveys (mm)
CALOSNU0405 4000 80 1182 600 11.6 7.0 170 279.2 20
CALOSNU0410 4000 80 1224 600 11.0 6.6 185 279.2 20
CALOLNU0805 4000 80 2363 600 23.2 13.9 170 558.4 20
CALOLNU0810 4000 80 2448 600 22.1 13.3 185 558.4 20
CALOLHU1610 4000 80 4895 600 44.1 26.5 185 558.4 40
CALOSND0405 4000 80 1182 600 11.6 7.0 170 279.2 20
CALOSND0410 4000 80 1224 600 11.0 6.6 185 279.2 20
CALOLND0805 4000 80 2363 600 23.2 13.9 170 558.4 20
CALOLND0810 4000 80 2448 600 22.1 13.3 185 558.4 20
CALOLHD1610 4000 80 4895 600 44.1 26.5 185 558.4 40

 

Lataa datalehdet

 

Uusien aLED-moduulien lisäksi myös aikaisemmat moduulimallit ovat yhä saatavilla.

LED-moduulien kytkeminen verkkovirtaan

Edellisessä blogipostauksessani kerroin, miten yksittäinen ledikomponentti liitetään verkkovirtaan. Esimerkissä kytkinCOB-ledin ledivirtalähteeseen. Prosessi on pitkälti samanlainen yhdistettäessä ledimoduuleja sähköverkkoon. Joitakin eroja kuitenkin on.

SMD-ledimoduulin liittäminen verkkovirtaan

Aivan kuten COB-komponentti, myös moduuli tarvitsee sopivan virtalähteen, jotta liittäminen verkkovirtaan onnistuu (katso oppaamme virtalähteen valintaan). Moduulin positiivinen napa kytketään virtalähteen positiiviseen napaan ja negatiivinen negatiiviseen, jotta saadaan muodostettua suljettu virtapiiri.

Toisin kuin yksittäistä ledikomponenttia kytkettäessä, voit joutua yhdistämään useita moduuleita samaan virtalähteeseen. Tässä tapauksessa käytetään sarjaankytkentää. Tämä tarkoittaa sitä, että tarvitset tällöinkin ledin ja virtalähteen muodostaman suljetun virtapiirin. Ensiöpuoli muodostetaan kuten COB:n kanssa. Toisiopuolella taas ensimmäisen ledimoduulin (vasemmanpuoleisin moduuli kuvassa 1) positiivinen napa liitetään virtalähteen positiiviseen napaan ja negatiivinen napa seuraavan moduulin positiiviseen napaan. Näin jatketaan, kunnes viimeisen moduulin (oikeanpuoleisin kuvassa 1)  negatiivinen napa kytketään virtalähteen negatiiviseen napaan. Kaikki nämä kytkennät on nähtävissä kuvassa 1.

Kuva 1. Ledimoduulien liittäminen verkkovirtaan virtalähteen avulla.

Miten muita liitäntöjä tehdään? Sarjaan kytkentä siis tarkoittaa sitä, että edellisen moduulin negatiivinen napa kytketään seuraavan positiiviseen napaan. Virtalähteen ulostulojännite taas kertoo, kuinka monta moduulia kyseiseen virtalähteeseen voi kytkeä. Kuvan 1 tapauksessa yksi ledivirtalähde ajaa kolmea ledimoduulia. Jos moduulin jännite on esimerkiksi 12V, tulisi virtalähteen ulostulojännitteen siis olla vähintään 36V. Käytännössä täytyy kuitenkin ottaa myös toleranssit huomioon eli sekä ledin toleranssi että virtalähteen maksimijännite. Ne huomioiden 40V virtalähde voisi olla sopiva tässä tapauksessa.

Tällä tavoin myös useita COB-ledejä voi kytkeä sarjaan. Tämä voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun tarvitaan erityisen paljon valoa.

Miten kytkentä tehdään käytännössä?

Ledimoduulien fyysisen liitännän muodostamiseen on neljä vaihtoehtoa:

  1. Pikaliitin (kuva 2.)
  2. Juottaminen
  3. Wire-to-board -liitin
  4. Board-to-board -liitin

Pikaliittimet ovat melko yleisiä. Ne juotetaan piirilevyyn aaltojuotosprosessissa kokoamisen jälkeen. Johdot yksinkertaisesti työnnetään liittimiin, aivan kuten COB-ledien juotosvapaissa pitimissä.

Kuva 2. Pikaliitin (2-napainen).

Juottaminen on vaihtoehto silloin, jos piirilevyssä on erilliset juotoskontaktit juottamista varten. Juottaminen on usein edullisempi vaihtoehto.

Numerot 3 ja 4 ovat erikoistapauksia, jolloin kaksi modulia liitetään yhteen. En käy niitä tässä läpi, vaan käsittelen tällaista tilannetta jossain myöhemmässä tekstissä.

Voit jättää kommentin, mikäli aihe herättää kysymyksiä! Kommentointilinkki löytyy tekstin otsikon yläpuolelta.

Jos olet kiinnostunut lukemaan enemmän myös Arrant-Lightin uudistuneista aLED-moduuleista, klikkaa tästä.

Yksittäisen LED-komponentin kytkeminen verkkovirtaan

Olen kirjoittanut kaksi julkaisua, joissa keskityn LED-komponenttien liittämiseen verkkovirtaan: käyn läpi sekä yksittäisen COB-ledin, että ledimodulin kytkennän verkkovirtaan.

Perinteisiin valaisutapoihin verrattuna ledien kytkeminen verkkovirtaan poikkeaa aiemmasta. Ledit tarvitsevat tasavirtaa toimiakseen, vaihtovirta ei saa lediä syttymään. On olemassa myös vaihtovirtalla toimivia ledejä, mutta en käsittele niitä näissä kirjoituksissa.

Tässä julkaisussa keskityn yksittäisten COB-ledien kytkentään. Moduulien kytkemisestä voit lukea seuraavasta postauksestani.

LED-virtalähde

Kytkeäksesi COB-ledin verkkovirtaan, tarvitset LED-virtalähteen, joka on oikeastaan AC/DC-muuntaja. Se muuttaa sähköverkon vaihtojännitteen/-virran ledille sopivaksi tasajännitteeksi/-virraksi. Tiedon ledin tarvitsemasta virrasta saat valmistajan tarjoamasta datalehdestä. Mikäli tarvitset apua virtalähteen valitsemiseen, voit lukea aiheeseen liittyvän oppaamme.

Kuva 1. Esimerkki AC/DC-muuntajasta, LED-virtalähteestä. Tämä virtalähde on ELT:n valmistama ja siinä on kytkimiä, joilla valitaan sopiva syöttövirta.

COB-ledin kytkeminen verkkovirtaan

Kun kytket COB-ledin verkkovirtaan tarvitset suljetun virtapiirin, jotta sähkövirta virtaa ledikomponentin läpi. Sähköisesti COB-ledi on diodi: virta voi kulkea vain yhteen suuntaan. Tämä tarkoittaa siis sitä, että ledin positiivinen (+) juotoskontakti tulee liittää virtalähteen positiiviseen napaan. Samalla tavalla negatiivinen (-) juotoskontakti liitetään virtalähteen negatiiviseen napaan. Katso Kuva 2 alta.

Tällä tavalla luot suljetun virtapiirin, joka syöttää virtaa ledin läpi niin, että se syttyy ja antaa valoa. Tätä suljettua virtapiiriä, jonka virtalähde ja COB muodostavat, kutsutaan virtalähteen toisiopuoleksi.

 

Kuva 2. COB-AC verkkoliitäntä

Ensiöpuolella virtalähde kytketään sähköverkkoon. Virtalähteen navat ensiöpuolella ovat vaihe ja nolla. Ne liitetään verkon vaiheeseen ja nollaan. Jos virtalähteessä on johdot, tavallisesti sininen on nollajohdin ja ruskea vaihejohdin. Joissain virtalähteissä on myös maadoitusterminaali, joka yleensä kytketään johdolla valaisimen runkoon. Suljettu virtapiiri tarvitaan kuitenkin myös ensiöpuolella: verkon ja virtalähteen muodostamana.

Virtalähteen ensiöpuolen liitämiseksi verkkovirtaan tarvitaan yleensä jonkinlainen riviliitin.

 

Picture of a terminal block

Kuva 3. Esimerkki riviliittimestä, jolla LED-virtalähde voidaan kytkeä sähköverkkoon.

Kaksi vaihtoehtoa

COB-ledin kytkeminen fyysisesti LED-virtalähteeseen voidaan tehdä kahdella tavalla:

  1.  Johdot juotetaan kiinni COB:n juotoskontakteihin
  2.  Käytetään ledipitimiä, joissa on sähköinen kontakti, eivätkä näin vaadi juottamista

Johtoja käsin juotettaessa käytetään juotoskolvia, joka korkeaa lämpötilaa hyödyntäen sulattaa juotosaineen, esimerkiksi tinan. Jäähdyttyään tina muodostaa liitoksen johdon ja juotoskontaktin välille. Tähän tarvitaan kaksi johtoa, yksi plus- ja yksi miinuspuolelle.

Toinen vaihtoehto on käyttää juotosvapaata liitintä. (ks. kuva 4.)

Kuva 4. Juotosvapaa liitin / ledipidike sähköisellä kontaktilla.

Tällainen liitin tekee käytännössä saman, kuin juottaminen. Myös tässä tapauksessa tarvitaan sähköinen kontakti, mutta säästät juottamisen vaivan, sillä johdot yksinkertaisesti työnnetään liittimen terminaaleihin – positiivinen positiiviseen ja negatiivinen negatiiviseen. Löydät napojen (+/-) merkinnät liittimestä.

Verrattaessa näitä tapoja kannattaa huomioida, että teoriassa liittimen toiminnan mahdollistavat jouset voivat löystyä ajan mittaan ja kosketushäiriöitä saattaa siten ilmetä. Liittimien käytö on myös usein hieman kalliimpaa juottamiseen verrattuna.

Seuraavassa tekstissäni käyn läpi LED-moduulin kytkemisen.